Clumberinspanieli

Rotumääritelmä

JTO 2011-2015

Clumberista ja sen näyttelyarvostelusta

Kun tuomarit valmistautuvat Clumberien arvosteluun, heidän tulee käsittää, että Clumberit ovat huomattavan erilaisia kuin muut spanielirodut. Tietenkin ne ovat paljon raskaampia kuin cockerit tai springerit, joten tuomarin on etsittävä kiinteää, raskastekoista koiraa. Sillä tulee olla massiivinen pää, joka on suorakaide ja keskipituinen, leveä päälaelta ja niskakyhmy selvästi erottuva, raskaat kulmakaaret, jyrkkä otsapenger, raskas suorakaiteen muotoinen kuono ja erittäin hyvin kehittyneet suupielet - mutta pää ei saa olla liioiteltu. Jotkut näyttävät ajattelevan, että jos Clumberilla on iso pää, ei muuta tarvitakaan. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Clumberin ison pään tulee olla oikeaa laatua. Pään tulee olla leveä, mutta ei jatkua loputtomiin. Kunnon otsapenger on välttämättömyys, koska muuten koira näyttää oudolta.

Clumberin silmien tulee olla miellyttävät, hienoisesti painuneet. Ilme on mietteliäs ja silmien väri tumma meripihka. Sidekalvon lievä näkyminen ei ole virhe, kunhan sitä ei näy liikaa. Nykyisin arvostetaan tiivistä silmää, mutta minä näen mielelläni hiukan sidekalvoa.

Korvien tulee olla viinlehden muotoiset, isot ja hiukan etuasentoisesti riippuvat. Pitkä cockerin korva on aivan vääränlainen ja muuttaa koko pään ulkonäköä. Leuat ovat hyvin voimakkaat ja purenta leikkaava. Määritelmässä on ollut tasapurenta, joten on saatu koko joukko alapurentaisia koiria. Aivan huonopurentaisia koiria en todellakaan haluaisi.

Kaulan tulee olla melko pitkä, paksu ja voimakas. En halua nähdä Clumberia, jonka pää liittyy suoraan hartioihin. Pidän kaulan pituudesta. Se antaa miellyttävämmän yleisvaikutelman, eikä vain sitä, vaan myös paremmat hartiat. Kovin monet uskovat, että koska Clumberi on painava koira, sen tulee olla raskas myös hartioistaan. Se ei ole totta. Clumberin hartioiden tulee olla miellyttävän tiiviit, ei vähänkään löysät tai karkeatekoiset, ja hartiakulmauksen miellyttävä.

Raajojen kuuluu olla lyhyet, suorat ja erittäin hyväluustoiset. Hyvän luustorakenteen tulee jatkua tassuun asti. Joillakin se päättyy kintereeseen ja jatkuu siitä heikkona. Siitä sakotan arvostelussa. Tassun pitää olla iso ja pyöreä, mutta ei liikaa leviävä.

Runko olkoon pitkä, raskastekoinen ja lähellä maata. Rintakehään kaipaan syvyyttä ja riittävästi kaareutuvia kylkiluita. Clumberi näyttää kauhistavalta, jos se on litteäkylkinen, joten kunnolla kaareutunut rintakehä on välttämättömyys. Selän on oltava suora, jotta ylälinja on hyvä. Selkä on myös leveä. Lanneosa kaipaa lihaksia ja oikeaa lonkan kulmaa, koska muuten koira on kuin lentoon lähdössä. Lonkan on oltava riittävän leveä ylhäältä, voimakas ja hyvin kehittynyt.

Kinnerkulman on oltava selvä, eikä se saa taipua ulos eikä sisään. Muuten kaunis koira, jolla on suorat kintereet ja pitkä kintereen ja tassun väli, menettää paljon. Hännän kiinnitys on melko alhaalla. Siinä on vahva karvoitus ja se kannetaan selkälinjan tasalla. Spanieleilla yleensäkään en lainkaan pidä yläasentoisesta hännästä, ja se näkyy arvostelussani.

Rodun erikoisuus on rullaava liikehdintä (rolling gait). Se perustuu pitkään vartaloon ja lyhyisiin raajoihin. Clumberin on liikuttava suoraan edestä ja takaa nähtynä, ja niillä tulee olla vaivatta meno päällä (effortless drive). Clumberi tarvitsee hyvät liikkeet. Niin paljon joutuu näkemään surkeita löpsähtelyjä ja lehmän askellusta.

Turkki on runsas, vartalonmyötäinen, silkkinen ja suora, raajat ja rintakehä runsaskarvaiset. Suora karvanlaatu on paljon tavoiteltavampi kuin kihara. Toki iän myötä tulee joitakin kiharoita, erityisesti takapäähän, ja se annettakoon anteeksi.

Rungon värin tulee olla mahdollisimman yksivärisen valkoinen. Merkit mieluiten sitruunanväriset (lemon), appelsiininväri (orange) sallitaan myös. Päässä voi olla vähän merkkejä ja kuonossa enemmän, mutta pienitäpläisiä. Vaikka pidänkin valkoisesta rungosta, hyväksyn sen tavanomaisen pienehkön väriläiskän, joka usein on lähellä häntää. En myöskään rankaise oranssista väristä, koska se on alkuperäinen väri ja näkyy lähes kaikissa vanhoissa maalauksissa ja painotuotteissa. Aikanaan väriä on ollut paljon enemmänkin, ja tietenkin se perimä jollakin tapaa aina putkahtaa esiin. Omissa Raycroft linjoissani koiran päälaella on usein sitruunan tai appelsiinin värinen täplä, jota rakastan.

Clumberin korkeus on 19-20 tuumaa ( 1 tuuma = 2,54 cm) uroksilla ja 17-18 tuumaa nartuilla. Urokset voivat painaa 80 paunaa (36 kg) ja nartut 65 paunaa (30 kg) Yhdistyneen kuningaskunnan määritelmän mukaan.

Mielestäni ei ole kauniimpaa näkyä kuin kehäntäysi hyviä Clumbereita. Esittämisen suhteen perusedellytys on koiran pesu. Itse en jätä sitä koskaan väliin. Niiden on oltava lumivalkoisia ja trimmattuja. Toisaalta Clumberilta ei pidä leikata liikaa karvoja pois. Leikkaan tassun pyöreäksi ja siistin varpaanvälit, mutta en leikkaa liikaa.

Tassun tulee olla miellyttävä ja topatun oloinen. Takatassut samalla tavoin, ja lisäksi takaa kaikki karva pois kinnerkulmaan asti. Häntäkarvoitustakin siistin, en niin paljon kuin springerillä ja cockerilla, mutta en myöskään pidä liian runsaana roikkuvasta hapsutuksesta. Yleiskuvan tulee olla miellyttävä, älykäs ja siisti.

Clumberia arvostelevan tuomarin ei tarvitse lainkaan pelätä murinoita tai puremista. Clumberi on lintukoira (gundog) ja yleensä todella rakastettava. Se on vakaa ja luotettava, miellyttävä ja omanarvontuntoinen, ehkä vähän enemmän omissa oloissaan kuin muut spanielit. Toisaalta sillä on suuri sydän, se on stoalaisen tyyni, huomattavan älykäs ja asennoitumisessaan päättäväinen, mihin yhtyy sen luontainen kyvykkyys. Ihastuttava koira esittää ja omistaa - Clumberi!

(Rae Furness: Julkaistu aiemmin NZKC Gazette Breed Feature Oct. 1988 ja kahdesti Clumber Spaniel Correspondence lehdessä - Vapaa käännös Olli Aalto)